21 tapaa pilata avioliitto

Hiihtoloman kunniaksi me, minä ja lapset, teimme yhteisen matkan Kuusaalle! Siellä elokuvateatteri Studio 123 esitti elokuvan 21 tapaa pilata avioliitto. Evääksi popcornia ja eikun nauttimaan kotimaisesta elokuvasta....että kertoisko se lapsille jotain....

Sali oli jotakuinkin täynnä eli elokuva tai sen aihe kiinnosti  muitakin. Mahduimme kuitenkin sisään ja samalle riville, mikä sinänsä oli aika ihmeellistä, se että me siis todellakin olimme kaikki samalla rivillä...

Elokuvaa tähditti Putous-tähdet Armi Toivanen(Sanna) ja Riku Nieminen(Aleksi). Lisäksi Aku Hirviniemi(Jouni) oli myös avioliiton pilaavia tapoja hämmentämässä.

Sanna tekee tutkimusta siitä, miksi ja mitkä ovat syyt, kun ihmiset pilaavat avioliiton. Hommahan etenee varsin mallikkaasti, mitä nyt pikkasen on kuormasta syönnin makua. Sannan ystävän Ainon roolissa on Essi Hellén, joka on varsin piristävä uusi kasvo. Ainolla on "kyky" ennustaa asioita milloin mistäkin, pääasiassa radio-ohjelmista.  Siinä, missä Sannaa ei parisuhde kiinnosta, Aino ei muusta haaveilekkaan.

Sanna tapaa erilaisia pariskuntia aina häistä alkaen. Jouni on hänen assarinsa, jonka avioliitto ei ole parhaimmasta päästä. Jounin vaimon roolin uskottavasti ruikuttaa Pamela Tola, jonka tunnistamiseen meni kotvanen.

Elokuva on hauska ja harmiton. Voi olla että yks sun toinen tunnistaa jotakin, jos uskaltaa tunnustaa. Suosittelen, sillä ihan on katsottava pätkä. Niin, ja kannattaa mennä katsomaan jo sen takia, että miten käy Sannan??? Armi Toivanen oli roolissaan erittäin hyvä, mutta senhän jo saattoi arvatkin.

Kuin ensimmäistä päivää

Oli vuorossa mennä Kouvolan teatteriiin! Yks kaks vaan niin päätettiin ja se ei ollutkaan niin vaivatonta, sillä paikkoja ei juuri ollut valittavana. Takariviin ei lapsen kanssa halunut eikä hajapaikatkaan innostaneet. Jäimme jonoon.... Onni suosi meitä, sillä kaksi tuntia ennen esitystä meille soitettiin ja hurraa, vierekkäiset paikat loistokohdasta oli meille!

Kuin ensimmäistä päivää on näytelmä perushoitaja Ritvasta, kiltti ja suurisydäminen arkisen työn puurtaja, joka ei saa kiitosta kuin potilailta ja yhdeltä työkaverilta, joka on maahanmuuttaja. Ritva tekee kaiken, mitä pyydetään ja kyllä pyydetään, joka taholta. Vaihtoehtoja ei ole. Ei uskalla kieltäytyä, koska aina on pelko, ettei määräaikaista työsuhdetta jatketa. Ritvan roolin niin ansiokkaasti veti Nina Petelius-Lehto.

Työkavereina loistivat Minna(Elina Ylisuvanto) ja Seikku(Jaana Raski). Lisäksi sivarit Mara(Satu Taalikainen) ja Kaide(Jose Viitala) ja tietysti maahanmuuttaja Adam(Raimo Räty).
Potilaat olivat ihan oma luokkaansa, joista erityisesti Taimi(Sirkka Seittu) kosketti. Hän, Kymen Hovin entinen kerroshoitaja, oli jotenkin niin herttaisen ihana. Sellainen mummu, millaisena haluaisi itsensäkin sitten joskus nähdä. Mahtavia oli kaikki toisetkin potilaat. Vanha pariskunta Toivo(Arimo Haltsonen) ja Martta(Hannele Laaksonen).

Kaiken kaikkiaan näytelmä on todella onnistunut! Vaikka se on paikka paikoin hersyvän hauska, se on niin ajatuksia herättävä, että oikein kirpaisee. Kun lopussa Ritva saa sanaisen arkkunsa auki, sieltä tulee niin paljon tekstiä, että sitä oikein etukenossa kuunteli ja jokainen sana upposi ja jokaisen sanan kohdalla ymmärsi, miten totta se oli. Kuinka tuli oikein sellainen olo, että olisi voinut nousta seisomaan ja huutaa hurraa! Vahvasti oli sellainen tunne, että täysi katsomollinen oli samaa mieltä, ainakin taputuksista päätellen.

Kuvat: Marja Seppälä

Lätkässä

Kuusankosken teatterissa oli LÄTKÄSSÄ-näytelmä. Sinne heti tai no ei ihan suorilta, sillä kun menee Kuusaalle, voi yhdistää kaikkea muutakin. Menimme siis Kuusankoskitaloon ja heti alkuun taidenäyttelyyn!

Valoa  - sitä siellä oli Kouta Kouvolan taiteilijaseuran johdosta. Aivan ihana näyttely, missä viihtyi, koska siellä oli niin monta ja niin erilaista teosta. Jokaiseen makuun ihan varmasti. Parasta oli se, että siellä voi suorastaan leikkiä Ville Viinikaisen teos, mikä sen nimi nyt olikaan, mutta 80 päätä siinä oli. Tunnettuja kulttuuripersoonia jo entisiä, koska elossa heistä ei ollut ketään. Jokaisen pää oli maalattu upeasti tunnistettavaksi. Koska kaikkia, en minä ainakaan, kyennyt tunnistamaan, niin oli hienoa, kun oli kaveri mukana, joka seisoi toisella puolella ja antoi vinkkejä.
Kaikkea muutakin ihanaa ja kaunista, puhuttelevaa ja koskettavaa siellä oli!

Kuva: Pirkko Porkka

Kun oli näyttely kierretty, niin sitten ylös ja teatteriin. LÄTKÄSSÄ oli ihana nuorten näytelmä, missä valtaosa näyttelijöistä oli nuoria ja lapsia. Erittäin raikasta.
Elias haluaa pelata lätkää, mutta se ei ole niin vain toteuttavissa, koska ilmeisesti äiti on yksinhuoltaja ja isällä menee bisnekset miten sattuu. Elias käy katsomassa kaikki KooKoo:n matsit ja tuntee hyvin jäänhuoltaja Virtasen, ja haluaa päästä ajamaan sitä konetta.
Eliasta kiusataan, mutta hätiin tulee Sara, josta tulee Eliaksen ystävä, jolla on myös omat huolensa.

Kuva: Kuusankosken teatterin nettisivut

Kaiken kaikkiaan näytelmä oli hyvätempoinen ja kaikki joukkokohtaukset olivat todella kivoja. Eniten mieleen jäi varmasti lavan pienin esiintyjä, sillä hän vaan veti roolinsa niin tavattoman luontevasti. Häntä oikein odotti lavalle. Silti, nostan hattua koko ryhmälle, sillä tämän pelin te voititte!

Suosittelen, menkää kaikki katsomaan sekä Lätkässä että Valoa!