maanantai 21. heinäkuuta 2014

Ilmasta rahaa

Michael Cooneyn farssi Ilmasta rahaa vetää Jaakko Saariluoman ohjaamana täydet katsomot. Enkä ihmettele yhtään, sillä mikä muu muka sopisi helteen hautomaan kesäpäivän ohjelmistoon. Ilmasta rahaa on niin hölmön hauska, huvittavista väärinkäsityksistä punottu naurunäytelmä, että kyllä viihtyy.

Vaikka kyse on siis englantilaisesta näytelmästä, tässä on nimet ja paikat suomalaisia ja se on yksi osa näytelmän viihtyvyyttä, kun saadaan pikkuripaus paikallisuuttakin siten mukaan.

Näytelmää tahdittaa ja tähdittää tutut näyttelijät ja loistavalla ammattitaidolla. Farssi ei ole ihan niitä helpoimpia, mutta ajoitus toimii ja kaikki käy niin nopeasti, ettei aina kerkeä edes huokaista, kun jo ollaan pitkällä seuraavassa kohtauksessa.


Pääosassa hikoillee Pertti Sveholm, joka siis on Erkki Joutsen ja välillä joku muu, kuten kaikki muutkin. Hänen rinnallaan tanssii Risto Kaskilahti, Visa Muikku. Lähtökohta on se, että Erkki on vuokraisäntä ja Visa vuokralainen. Erkki on työtön ja on keplotellut edellisen vuokralaisensa nimellä erilaisia tukia yhteiskunnalta. Nimenomaan tämän kelpottelun takia Erkki Joutsen on nyt suossa ja vetää siihen kaikki muut mukaan.


Kuolleitakin on vaikka oikeasti niitä ei ole. Ihmisiä menee ja tulee ja aina joku on väärässä paikassa ja pesukone, se pitää kummallista ääntä, vaikka on uusi.


Tässä näytelmässä on kaikki pelissä, ilmeet kertovat enemmän kuin sanat, vaikka kaikkea on yllin kyllin. Näytelmää ei kykene selittämään, ei kertomaan siitä oikeastaan yhtään mitään, sillä niin paljon siinä tapahtuu. Se on nähtävä. Nostan hattua tai ei(minulla ei ole hattua), kiitän ja niijaan syvään.

http://www.heinola.net/

lauantai 12. heinäkuuta 2014

Kalenteritytöt

Alunperin brittiläinen,Tim Firth'n Kalenteritytöt on nyt istutettu Jaalaan! Lähdin katsomaan esitystä aivan vailla minkäänlaisia tietoja siitä, mitä on nähtävissä, muuta kuin että paljasta pintaa....


 Yorkshiressä toimii naisporukka, instituutio! Ohjelmaa on, mutta oikeesti porukka tapaa toisiaan ollakseen pikkasen sekopäitä. Mitkään luennot tms. ei vois vähempää kiinnostaa. Siis varsin kelpo porukka. Tätä naisryhmää yrittää luotsata Marie, joka on jonkun verran turhan tärkeilijä.



Annien mies John, joka tuntuu olevan kaikkien suosiossa, sairastuu leukemiaan ja menehtyy. Siitä alkaa kalenteri juosta ja homma kulkea, kun naiset päättävät tehdä naiskalenterin! Eikä mitä tahansa kalenteria, vaan alastonkalenterin. Alunperin vain siksi, että saisivat varoja hankkiakseen uuden sohvan syöpäosastolle.


Helppoa se ei ole, saada naiset suostumaan kuvauksiin ilman vaatteita! Hyvän asian vuoksi ollaan lopulta valmiita, ihan jokainen ja kyllä, se vaan on niin hauskaa! Räväkkä naisporukka on siis tämän näytelmän parasta antia. Jaalan kesäteatterin naisissa on rohkeutta ja potkua!
Kalenteritytöissä on hyviä tyyppejä ja niiden esittäminen varsin onnistunutta. Ketään en nosta framille, sillä minua nauratti kaikki, jokaisella oli sellaisia tokaisuja, että kyllä piti hereillä.

Pidin tavattomasti tämän näytelmän tekstistä ja sen tulkinnasta ja vakioseuralaiseni oma teinipoikani oli samaa mieltä. Erittäin hauska näytelmä ja mikä ihan parasta, Kalenteritytöt perustuu tositapahtumiin! Tämän elämyksen ohjasi Kleimolan Piia.

Olimme muuten todistamassa Jaalan kesäteatterin suurta askelta, sillä olimme esityksessä, missä oli mikit! Näyttelijöillä oli langattomat mikit, ei seevetti, kyllä kelpas.

Kun oli tämän näytelmän nähnyt, oli ihan pakko ostaa kalenteri, missä on aivan loistavat Jaalan naisten kuvat ja minkä tuotto menee Kymenlaakson syöpäyhdistyksen eturauhassyöpää sairastavien ja heidän läheistensä tukitoimintaan. Wau!

http://www.jaalankesateatteri.fi/

Kuvat: Hilma Stolt

sunnuntai 6. heinäkuuta 2014

Jo vain herra ministeri

Ihastu Iittiin ja sen kesäteatteriin! Tänä kesänä Iitissä pääsee ministeritason tunnelmiin, sillä siellä esitettävä näytelmä Jo vain herra ministeri viihdyttää kansaa yllin kyllin ja on ihan yli kylän!

Jaavanvaaran kylältä on viety jo kaikki, mutta kyläkauppa on ja sen Lötjösen kauppiaspariskunta. Herra kauppias(Pasi Taavitsainen) on niin suivaantunut, että päättää panna toimeksi. Suunnitelma on lähes valmis, kun ministeri, se suurin syyllinen(Janne Palin), muuttaa Jaavanvaaraan kuin tarjottimella. Kauppias hoitaa homman....


Ministeri Sorola vuokraa mökin, missä saisi rauhassa kirjoittaa(mitä???), mutta onko rauhaa??? Jälleen, kauppias hoitaa homman... Sota on julistettu. Kuka voittaa, se jää nähtäväksi.


Kaupassa vaihdetaan kaikki kylän kuulumiset(korostus sanalla kaikki). Kauppiaan rouva Aune Lötjönen(Iina Helander), Ritu Salmi, posteljooni(Sari Rajulin), Räikkä-Liisa, kylän juorukello(Ritva Muhonen) ja kylälehden toimittaja Satu Lehtiö(Jenni Vilén) paneutuvat asiaan melkoisella pieteetillä.


Kylällä on veljekset Putkonen, joista yksi on juuri karannut vankilasta ja punttausreissulla joutuu pukeutumaan naiseksi.... Juudas(Maria Tuominen), Jeremias(Pekka Malin) ja Jaakob(Veli-Matti Tiihonen). Kyllä, hauskaa on revitty juuri siitä, miten hölmöjä nämä veljekset ovat ja kuinka heidänkin apua tarvitaan.


Tässä näytelmässä on myös musiikkia!!! Mikä parasta, se toimii ja loistavan äänentoiston johdosta se on niin nautittavaa! Viimeisessä musiikkiosuudessa yleisö saa myös osallistua, sillä sanat löytyvät käsiohjelmasta!

Jo vain herra ministeri on hassun hauska näytelmä varsin ajankohtaisesta aiheesta, jonka jossain määrin soisi olevan totta! Siinä esiintyvät harrastajanäyttelijät ovat loistavia ja en nyt nosta ketään erityisesti framille, vaan kehrään koko porukalle.
Teatteriseurana minulla oli oma teinineitoni, joka ei tuskastunut kuin mäkäräisille, joten se on jo paljon se!

Menkää ja ihastukaa Iittiin ja sen kesäteatteriin.

Jaavanvaaran kyläläisiä, ihan ministeriä myöten, ohjasi Hasun Eero.

Kuvat: Elina Winne

http://www.iitinharrastajateatteri.fi

perjantai 4. heinäkuuta 2014

Kaksi kitaraa - Topi Sorsakosken tie Ähtäristä tähtiin

Kaksi teiniä raapasin matkaan ja eturiviin heidät istutin, että nyt ja tässä, olisi teille Kaksi kitaraa! Hiukan arvelutti, mitä he mahtaisivat tykätä, kun musiikki ei varmaankaan olisi ihan heidän genreä...

Kaksi kitaraa on musiikin siivittämä kevyt katsaus Topi Sorsakosken elämään. Marianne Tikkanen on jälleen käsikirjoittanut hauskan ja kulkevan näytelmän, niin että biisit kertovat ovat suuren osan tarinaa. Tytti Rintanen on ohjannut Korvenkylän porukan jälleen aivan mahtavaan suoritukseen!

Topi Sorsakoski syntyi Pekka Tammilehtona perheeseen, missä sai muusikon kyvyt veren perintönä. Ei siis juuri ollut vaihtoehtoja ammatin valinnalle, jos veri veti musiikin pariin ja keikoille. Alussa kerrotaan nuoruuden ajasta, kun Topi oli nuori, muusikon ura Antti-veljen kanssa alkoi ja isä kuoli...


Isän kuolema otti koville, mutta elämän oli jatkuttava. Niin tulee aika Jussi and the Boys ja Agents.
Vauhti lavalla on reipasta, kun kohtaukset seuraavat toistaan eli parissa tunnissa koko ihmiselämä! Topi Sorsakoski oli huumorimiehiä ja se kantaa tätäkin näytelmää, vaikka aineksia olisi ollut draamaankin.


Lauluosuudet hätkähdyttivät joka kerta! Aivan uskomatonta, miten osaavaa porukkaa sitä onkaan. Joka ikinen biisi osui ja upposi, kosketti tavalla tai toisella. Ihan oikean orkan säestyksellä se tuntui vieläkin hienommalle.



Topi Sorsakoskea näyttelevät veljekset Simo(nuorempaa) ja Sami(vanhempaa) Viitalo ja niin hyvin, että sitä jää vain ihmettelemään, miten sitä joku osaakin olla niin  uskottavan oloinen ja näköinen ja kuuloinen!!!



Hauska yllätys oli entinen kansanedustaja Markku Pakkanen, joka esiintyi Remun roolissa ja varsin onnistuneesti ihan lauluosuuksia myöten! Muita julkkiksia Korvenkylä ei kaipaa, sillä maine riittää!

Joukkokohtaukset olivat ihan parhaita! Niin paljon porukkaa ja niin hyvin rimmasi! Korvenkylässä on sellainen tekemisen meininki, että siitä huokuvaa iloa ja riemua ei voi näytellä. Se välittyy katsomoon ja tekee näytelmästä vieläkin upeamman!
Mitä tulee niihin mukana olleisiin teineihin, niin kyllä, he pitivät näkemästään ja kokemastaan eli niin on tämä näytelmä tehty, että se sopii kaikille, ikään ja säätyyn katsomatta!

Olen otettu ja kehrään tästä vielä monta päivää!

keskiviikko 2. heinäkuuta 2014

Ella ja presidentti

Koska olimme Turussa, oli saatava annos kesäteatteria - Vartiovuorella. Omien teinieni lisäksi värväsin mukaan vielä 10v. kummipoikani, että oli jotenkin "luonnollisempaa" olla nauttimassa lasten teatterista.

Kesäinen ilma ei hivellyt ja vaikka ei satanut, yleisön asustus kertoi karusti lähinnä talvisesta kuin kesäisestä vuodenajasta. Kerrospukeutuminen ja eriväriset viltit olivat hyvin edustettuina.

Vaan asiaan! Ella ja presidentti on mahtava lasten näytelmä Timo Parvelan Ella-kirjoihin nojaten.


Ella on luokalla 2A ja ollut jo luokkakavereidensa kanssa pitkään, sillä heillä on niin kiva luokka ja niin kiva opettaja, että mitä sitä nyt luokalta toiselle siirtymään. Ellan(Tuula Väänänen) luokalla monta mukavaa oppilasta.
Pate(Thomas Dellinger) on rehtorin(Lola Wallinkoski) poika.
Tuukka(Johannes Vikman) on luokan nero.
Hanna(Emmi Kaislakari) reipas kännykällä kuvaava tyttö.
Samppa(Toni Harjajärvi) on Mustanaamio.
Pukari(Antton Kainulainen) on se joka pukaroi.
Opettaja, se hassun hauska opettaja on Jukka Leisti, jota ei voi olla muistamatta Tuttiritarista !!!


2B on sitten ihan toinen luokka, kuten heidän opettajansakin, Piippu(Maija Koivisto).

Pääosassa on kuitenkin 2A ja kuinka he yrittävät auttaa Mustanaamioita kasvamaan ihmisenä! Lisäksi tilannetta siivittää se, että Presidentti on tulossa kouluun vierailulle. Rehtori on määrännyt luokan 2A vierailemaan samaan aikaan Kierrätyskeskuksessa, mutta kuinkahan mahtaa käydä?


Ella ja presidentti on ihanan hauska ja puhutteleva näytelmä, mikä on sillai monitasoinen, että kyllä se aikuisillekin sopii. Itse asiassa oikein suosittelisin sitä aikuisille, sillä sen verran hyvää ajattelemisen aihetta sieltä tulee.

Kuvat: Turun kesäteatteri